Suosittelijat työnhakutilanteessa

Useimmat työnhakijat ovat tietoisia, että työnhakuprosesseissa tulee vastaan suosittelijatarkistukset. Silti suosittelijoita kysellessä ihmettelijöitäkin riittää. Meillä Emporella jokainen rekrytointiprosessi sisältää suosittelijoiden tarkistukset. Ajattelin avata vähän sitä periaatetta, miksi ja mitä tapahtuu suosittelijoiden tarkistuksissa sekä miten työnhakijan on hyvä varautua suosittelijatarkistuksiin.

 

Ainakin omalla kohdallani käyn suosittelijoiden kanssa puhelinkeskustelut ensisijaisesti sen vuoksi, että saan myös toisen henkilön näkökulman palkattavasta henkilöstä. Varmistan samalla, että työnhakijan kertomukset tehdystä työstä pitävät paikkansa. Kyselen usein suosittelijoilta, että missä työntekijä menestyi parhaiten ja missä ovat olleet hänen vahvuudet. Kysyn myös työntekijän kehittymiskohteista, sillä nämä ovat tärkeitä vinkkejä esimerkiksi tulevalle esimiehelle. Lähes poikkeuksetta kaikista saa tietoa myös heidän kehittymiskohteista, ja tämä on luonnollista. Kehittymiskohteet eivät ole meille rekrytointisuosituksen esteenä, vaan kallisarvoista tietoa. Kysyn myös suosittelijan näkemyksen siitä, onko henkilön hakema paikka sopivan kuuloinen työnhakijalle. Lopuksi minua kiinnostaa suosittelijan näkemys siitä, palkkaisiko hän henkilön uudelleenkin, mikäli sellainen kuvitteellinen tilanne tulisi eteen.

Vaikka suosittelijakommentit on rekrytoinnissa tärkeitä, en suinkaan lue niitä kuin lakikirjaa. Suosittelijakin on ihminen ja näkemykset ovat subjektiivisia. Ennen kaikkea tehtävänkuva voi olla niin erilainen, että kommentteja on syytä tulkita varauksella senkin vuoksi.

 

Ehkä tärkein asia, minkä haluan tässä kirjoituksessa tuoda esille on relevanttien suosittelijoiden toimittaminen.  Relevantein suosittelija on entinen esimies. Mikäli entistä esimiestä ei pätevästä syystä pystytä antamaan suosittelijaksi, käy myös joku muu henkilö työpaikasta. Lähin työkaveri ei aina ole se paras, sillä hän saattaa olla jo liian hyvä kaveri. Sieltä saattaa tulla liian henkilökohtaista kommenttia. Suosittelijaksi käy myös esimiehen esimies tai joku muu henkilö, joka on ollut näkemässä sinun työntekoasi kyseisessä työpaikassa. Työnhakijana on tärkeää ymmärtää, että vapaa-ajan kaveri tai oma asiakas on harvoin millään tavalla relevantti suosittelija.

 

Mikäli Sinulla ei ole toimittaa suosittelijaa jostain syystä, kerro se avoimesti rekrytoijalle. Jos olet ollut pitkään (esim. 10 vuotta) nykyisessä työpaikassa, ei välttämättä sitä edeltävän työpaikan esimies ole enää oikea olemaan suosittelijana. Mielestäni syyksi kuitenkaan ei riitä se, että ”en tiedä, missä hän on”, tai ”entinen esimieheni ei enää työskentele talossa”. Nämä herättävät aina kysymysmerkkejä siitä, että mikä on todellinen syy sille, ettei suosittelijoita toimiteta. Mikäli esimiehen kanssa välit eivät ole olleet niin hyvät, että sieltä saisi suosituksia, avaa se avoimesti rekrytoijalle. Pahinta on, että kiertelet ja keksit tekosyitä asian välttämiseksi. Rehellisyys on aina luotettavuuden osoitus. Toki tässä vaiheessa täytyy kuitenkin sanoa, että parhain tilanne on aina se, että saat lähdettyä työpaikasta niin, että välit säilyvät. Siltojen polttaminen mennessään harvoin on paras vaihtoehto, kuten me kaikki tiedämme sen.

Vielä yksi vinkki työnhakijalle liittyen suosittelijoiden toimittamiseen rekrytoijalle: kysy aina suosittelijalta lupa, saako hänen nimeään suosittelijana käyttää työnhakutilanteessa. Tämänkin monet tietävät, mutta joskus varoittamatta jätetty suosittelija saattaa olla niin yllättynyt soitosta, että reaktio voi olla monenlainen.

 

Tsemppiä työnhakijoille työnhakuun! :)

← Takaisin