Työnhakijan arvostus rekrytointiprosessissa

Jokainen ihminen on elämänsä varrella yleensä useammankin kerran työnhakutilanteessa. Varsinkin viimeaikaiset taloussuhdanteet ovat saattaneet korkeasti koulutetut ja kokeneetkin henkilöt työnhakuun. Työttömäksi joutunut työnhakija on usein kiperässä tilanteessa – oma tai perheen toimeentulo on vaakalaudalla. Toiset taas etsivät uusia haasteita ja haluavat edetä urallaan. Oli työnhaun syy mikä tahansa, jokainen työnhakuprosessi on työnhakijalle tärkeä.

Viimeaikoina mieltäni on kuohuttanut aivan liian usein kuulemani työnhakijoiden negatiiviset kokemukset rekrytointiprosesseista. Saattaa olla, että hakemuksen jättämisen jälkeen he eivät saa minkäänlaista tietoa hakemuksen vastaanottamisesta tai etenemisestään prosessissa. Tai jos hakija on selviytynyt yrityksen tai rekrytointikumppanin haastattelun asti, hän ei koskaan saa kuulla sen jälkeisistä tapahtumista, vaan joutuu itse päättelemään valinnan ilmeisesti kohdistuneen toiseen henkilöön.

Tässä kirjoituksessa pohdin oman työnkuvani kautta huonosti hoidetun rekrytointiprosessin merkitystä yritysmielikuvaan sekä kollegani Annika Lindberg avaa näkemyksiään rekrytointikonsultin toimenkuvan näkövinkkelistä.

Rekrytointiprosessin vaikutus yritysmielikuvaan

Silloin kun yritys hoitaa itse rekrytointinsa, prosessi joudutaan hoitamaan muiden töiden ohella, ja usein olosuhteiden pakosta järjestelmällinen rekrytointiprosessin eteenpäin vienti kärsii ja jää ”tärkeämpien asioiden” varjoon aikataulupaineen ja työtaakan alla. Tällöin aikataulut venyvät ja hakijoiden informointi viivästyy tai unohtuu kokonaan. Toisaalta lopputulos saattaa kuulemani mukaan olla sama vaikka prosessia olisi hoitamassa rekrytointialan yrityskin.

Huonosti hoidettu rekrytointiprosessi ei anna kovin positiivista kuvaa yrityksestä, ja voi pahimmillaan jopa laskea hakijan motivaatiota tehtävää ja mahdollista uutta työnantajaansa kohtaan. Mieleen tulee kysymys työntekijöiden arvostuksesta ja asioiden hoidon tasosta yleensä ko. yrityksessä.

Vastaavasti ammattimaisesti ja järjestelmällisesti hoidettu rekrytointiprosessi luo hakijalle mielikuvan yrityksestä, jolle jokainen henkilövalinta ja työntekijä on tärkeä, ja jossa myös arjen työskentely on johdonmukaista ja tehokasta.

Olen kuullut yritysasiakkaideni usein omissa loppuhaastatteluissaan kysyvän hakijoilta rekrytointiprosessin sujuvuudesta, ja kuulleensa nimenomaan positiivisen yritysmielikuvan syntymisestä ammattimaisesti hoidetun rekrytointiprosessin tuloksena.

Rekrytointikonsultin näkövinkkelistä

Työnhakuprosessi on tehtävään hakevalle henkilölle erittäin tärkeä asia. Hakuprosessiin on panostettu aikaa ja energiaa, ensin hakemuksen täyttämisvaiheessa, myöhemmin haastatteluun valmistautumisessa ja itse haastattelutilanteessa. Sekä työnantajan että työnhakijan edun mukaista on kertoa hakuprosessin aikataulusta mahdollisimman avoimesti. Työnhakijoiden ajan tasalla pitäminen ja ilmoitus siitä, eteneekö hakija jatkoon vai ei, on sekä kohteliasta että kunnioittavaa työnhakijan panostamaan vaivaan nähden.

Ensimmäinen ilmoituksen paikka on yleensä hakuprosessin siinä vaiheessa, kun hakuaika tehtävään on päättynyt ja päätökset jatkoon etenevistä henkilöistä on saatu tehtyä. Tällöin kenenkään ei tarvitse käyttää turhaan aikaansa miettien, onko prosessi edelleen kesken, vai eikö ilmoitusta jatkosta ole muuten vain tehty. Toinen kriittinen vaihe hakuprosessissa on haastatteluvaiheen jälkeen. Hakijaa kohtaan olisi reilua, että haastattelun lopuksi kerrottaisiin, miten prosessi etenee, sekä annettaisiin jonkinlainen aikajänne siitä, mihin mennessä jatkosta ilmoitetaan. Mikäli ei osata antaa mitään aikamäärettä, voidaan siitäkin avoimesti kertoa, ja sanoa että yhteyttä otetaan joka tapauksessa mahdollisimman pian, kun päätöksiä jatkosta on tehty. Tällöin työnhakija ei jää epävarmuuteen siitä, miten hakuprosessi jatkuu, ja koska hän voi odottaa yhteydenottoa ja ilmoitusta asiasta.

Tärkeintä on, että kaikille hakuprosessiin osallistuneille hakijoille ilmoitetaan jokin päätös jatkosta, ja samalla kiitetään mielenkiinnosta niitä henkilöitä, joiden osalta hakuprosessi ei jatku. Tämä välittää kuvaa siitä, että työnhakijaa arvostetaan ja yrityksessä halutaan viestiä asioista mahdollisimman avoimesti. Kun asioista ilmoitetaan ajallaan ja asiallisesti, jää työnhakijalle yleensä positiivinen kuva hakuprosessista ja yrityksestä, oli lopputulos hakuprosessissa muuten mikä tahansa. Itse olen kuullut monta kertaa työnhakijalta kiitoksen siitä, että ilmoitimme päätöksestä, vaikka päätös sitten olisikin ollut hakijan kannalta negatiivinen.

Kannattaa miettiä, miltä itsestä tuntuisi jäädä epävarmuuteen siitä, eikö tullut valituksi unelmatyöhönsä, vai eikö kukaan vain ole viitsinyt ilmoittaa päätöksistä. Siitäkin voi kertoa rehellisesti, mikäli näyttää että hakuprosessin aikataulu venyy, tai ei ole tarkkaa tietoa, millä aikavälillä päätöksiä voidaan tehdä ja haussa edetä. Mikä tahansa ilmoitus on parempi vaihtoehto kuin epätietoisuus ja aika, jota työnhakija asian pohtimiseen turhaan käyttää.

Marisa Ryökäs, Asiakkuuspäällikkö

Annika Lindberg, Rekrytointikonsultti

 

← Takaisin